[ Tuotetietoa ]
	RAKENNUSFYSIIKKA
	LÄMMÖNERISTÄVYYS
	Arvioitaessa rakennustarvikkeen lämpöteknisiä ominaisuuksia on tarkasteltava sen lämmöneristävyytta, ilmatiiviyttä sekä kosteus- ja lämpökapasiteettia. Aineen lämmöneristävyyttä arvioitaessa käytetään suuretta normaalinen lämmönjohtavuus lambda-n. Mitä pienempi lambda-n -arvo on, sitä paremmin materiaali eristää.
	Ekovillan normaalinen lämmönjohtavuus lambda-n on 0,041 W/mK. Puhallettavissa lämmöneristeissä ei ole Ekovillaa parempaa.
	Lukuarvo 0,041 W/mK perustuu tyyppihyväksyntäpäätökseen. Ehtoina ovat mm. eristeen keskimääräiselle vesipitoisuudelle käyttökohteessa asetettu yläraja, 12% kuivapainosta - Ekovillaeristeen normaali kosteus rakenteessa on noin 10% ja eristeen tilavuuspaino eli nimellinen kuivatiheys, jonka tulee olla keskimäärin 30 kg/m^3.
	Ilmasto-oloissamme tapahtuvat suuretkaan normaalit kosteuden vaihtelut eivät vaikuta Ekovillan lämmöneristyskykyyn. ASHRAE:n tutkimusten mukaan Ekovillan lämmönjohtokyvyn vaihtelu kosteuden vaikutuksesta on hygroskooppisella alueella (suhteellinen kosteus alle 98%) pienempi kuin 0,001 W/mK, siis käytännössä merkityksetön.
	RakMK:C3:ssa määritellään suurimmat sallitut k-arvot eri rakennusosille. Esimerkiksi ulkoilmaa tai lämmittämätöntä tilaa vastaan olevissa rakennusosissa noudatetaan seuraavia minimiarvoja: Ulkoseinä U = 0,25 W/mK Yläpohja U = 0,16
	Koko rakenteen lämpimyyttä arvioitaessa käytetään lämmönläpäisykerrointa U (W/m2k). Rakenteen U-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy aikayksikössä neliömetrin laajuisen ulkovaipparakenteen läpi, kun lämpötilaero vaipan eri puolilla on 1°C (=1 Kelvin). Mitä pienempi k-arvo on, sitä paremmin materiaali eristää.
	Ekovillan hienojakoisuuden ja hyvän ilmanvastuksen takia lämmöneriste saavuttaa vaaditun U-arvon muita puhallettavia eristysmateriaaleja pienemmällä kerrospaksuudella.
	LÄMPÖKAPASITEETTI
	Lämpökapasiteetillä eli lämmönvaraamiskyvyllä tarkoitetaan kappaleen kykyä sitoa, varastoida ja luovuttaa lämpöä. Lämpökapasiteettiin vaikuttavat aineen tiheys ja ominaislämpö. Lämpökapasiteetin hyödyntämisellä voidaan saada aikaan jopa huomattavaa energiataloudellista säästöä.
	Materiaali Lämmönjohtavuus   kg/m3   (lambdan) EKOVILLA 30 - 45 0,041 - 0,050 Mineraalivillalevyt    15 - 300 0,037 - 0,050 Korkki 150 - 200 0,045 - 0,055 Sahanpuru 120 - 200 0,080 - 0,140 Kevytbetoni 400 - 600 0,100 - 0,280 Tiili muurattuna 1300 - 1700 0,500 - 0,700 Betoni 2300 1,700 Lämmönjohtavuus (lambdan) ilmoittaa lämpömäärän, joka siirtyy sekunnissa (s) neliömetrin suuruisen ja metrin paksuisen homogeenisen aineen läpi. Lähde: US.
	Materiaali Tiheys Ominaislämpö Tilavuus- lämpökapasi- teetti   kg/m3 kJ/kg°C kJ/m3°C Puu 500 2,300 1150 Betoni 2400 0,840 2016 Reikätiili 1500 0,800 1200 Kevytbetoni 600 1,050 630 Mineraalivilla 30 1,000 30 EKOVILLA 30 2,100 70
	ILMANLÄPÄISEVYYS
	Käytännössä huokoisten lämmöneristeiden lämpökapasiteetillä ei ole merkitystä. Tiiviys vähentää seinän sisäistä luonnollista konvektiota eli pystysuuntaisen ilmavirtauksen merkitystä. Ekovillan ilmanläpäisevyys on pieni. Eristeen ilmanläpäisevyysarvo vaihtelee ominaispainon mukaan välillä 65-120 x 10-6 m3/msPa.
	Puhallettavien lämmöneristeiden keskimääräiset ilmanläpäisevyydet: Kivivilla 190 - 310 x 10-6m3/msPa Lasivilla 480 - 960 x 10-6m3/msPa EKOVILLA 65 - 120 x 10-6m3/msPa Lähde: K-S
	Ilmanläpäisevyyden pieneneminen vähentää rakennuksen energiankulutusta. Lawrence Berkley-laboratoriossa kehitetyn ASHRAE:n laskentamenetelmiin perustuen ilmanläpäisy vastaa yleensä 20-60% rakennuksen lämpöhukasta.
	KOSTEUSKAPASITEETTI
	Vaikka kosteuden kertyminen puurakenteisiin koetaan kielteisenä ilmiönä, on puuperäisten tuotteiden kyvyllä sitoa, varastoida ja luovuttaa kosteutta eli ns. kosteuskapasiteetilla suuri merkitys seinämien kosteusteknisen toiminnan kannalta.
	Seinämien kosteuskapasiteetti tasaa lähinnä vesihöyryn muodossa olevan kosteuden kulkeutumista seinämän läpi, sisälle tai ulos. Puukuituiset lämmöneristeet, joilla on suuri kosteuskapasiteetti, vähentävät huomattavasti rakennusvirheistä aiheutuvien kosteusvaurioiden todennäköisyyttä mm. ulkoseinä-, yläpohja- ja vesikattorakenteissa estämällä paikalliset kondenssi-ilmiöt eli liian suuret kosteuskertymät. Rakennusvirheitä esiintyy ensisijaisesti vedeneristyksissä ja ilman- ja kosteussuluissa.
	Ekovillan kyky varastoida ja luovuttaa kosteutta on likimain sama kuin puutavaralla. Ekovilla pystyy sitomaan ja myös luovuttamaan nestettä moninkertaisesti painoonsa verrattuna menettämättä lämmöneristyskykyään. Eristeen kosteudensitomiskyky liittyy Ekovillan raaka-aineeseen, puuhun.
	Puun tavoin Ekovillan kosteus seuraa luontevasti ilman suhteellisen kosteuden muutoksia. Käytettäessä puupohjaisia lämmöneristeitä on luontevaa käyttää ilmansulkuna ilmansulkupaperia x5.
	Pientaloissa hygroskooppinen Ekovillaeriste toimii myös kosteuden tasapainottajana. Vesihöyryn osapaine-eron kuljettamana huoneilman kosteutta siirtyy diffuusion vaikutuksesta ulospäin. Kosteus varastoituu Ekovillaan ja pyrkii mukautumaan sisäilman kosteuden kanssa.
	Muovikalvoa ei tarvita höyrynsulkuna, vaan riittävä rakenteen lämpimälle puolelle tuleva ilmatiivis rakenne saavutetaan ilmansulkupaperilla x5 ja -levyllä pintakäsittelyineen.
	KORROOSIO Aineen happamuutta ilmaistaan pH-arvolla. Neutraali pH-arvo on 7. Tätä pienempi lukuarvo kertoo aineen olevan hapanta, suurempi taas emäksistä. Ekovillan pH-arvo on välillä 7,1 - 7,9, siis lähellä neutraalia. Kosteuden aiheuttaman korroosion vaikutus on tämän takia lähes olematon myös testatuissa (VTT 180) ääriolosurteissa, jopa 95% suhteellisessa kosteudessa. Ekovillan ympäröimille nauloille ja naulalevyille on näin ollen korroosion vaikutus käytännössä merkityksetön.
	PALOTURVALLISUUS
	Puu ja puutuotteet ovat palavia materiaaleja. Puun syttymispiste on +250 - +300°C. Pitkäaikaisen käyttölämpötilan maksimi on + 105°C ja lyhytaikaisen +150°C. Palaessaan puu hiiltyy. Hiilikerros eristää suojaten puuta kuumenemiselta ja hidastaa siten puun palamista.
	Ekovilla ei sula korkeissakaan lämpötiloissa vaan hiiltyy kuten massiivipuu. Ekovillan hiiltymisnopeus on noin 50-150 mm tunnissa. Massiivipuu hiiltyy pinnaltaan 48 mm/tunti ja liimapuu 42 mm/tunti. Ekovillan palonsuoja-aineet, booriyhdisteet, eivät sula eivätkä haihdu. Boorin sulamispiste on n. +2100°C. Tavallisen tulipalon maksimilämpötila on n. +1000°C.
	Tulipalotilanteissa on tärkeää pystyä estämään liekkien nopea eteneminen. Ekovillan kosteudenvarauskyky on palotilanteessa palon syttymistä ja leviämistä hidastava tekijä. Rakenteessa varastoituneena oleva vesi höyrystyy tulipalossa ja pitää rakenteen lämpötilan alhaisena.
	Ekovilla palaa hitaasti kytemällä ja sintraantumatta. Se kestää palon rasituksia ja suojaa eristekerroksen erottamia rakenteita tulelta jättäen tehokkaisiin sammutus- ja pelastustoimiin runsaasti aikaa.
	Kun lämpötila nousee + 80°C:een, palonestoaineiden, booraksin ja boorihapon kidevesi ja Ekovillassa oleva kosteus vapautuvat kastellen ja ehkäisten näin tulen leviämistä ja etenemistä. Eristeen alhainen ilmanläpäisevyys estää myös omalta osaltaan kuumien ja palavien palokaasujen pääsemistä eristeen läpi.
	LAHOAMINEN
	Puun lahoaminen on aina seurausta virheellisestä rakentamisesta. Oikein toteutetut puurakenteet eivät lahoa. Lahotakseen puu tarvitsee ilmastoitumattoman tilan ja riittävästi kosteutta, lämpöä, happea ja ravintoa. Jos yksikin näistä tekijöistä puuttuu, lahovaurioiden riski pienenee. Puu alkaa lahota materiaalin pitkäaikaisen kosteuspitoisuuden noustessa noin 20-25 painoprosenttiin, minkä puu saavuttaa ympäröivän ilman 90%:n suhteellisessa kosteudessa. Ekovillan oma pitkäaikainen kosteuspitoisuus on vain noin 10%.
	Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion johdolla on viety läpi kehitysprojekti, jossa tarkoituksena oli kehittää palo-ominaisuuksiltaan 60 minuutin osastoivat ja kantavat puukuitueristeet (Ekovilla-) puurakenteet. Viimeinen projektiin liittyvä täysimittaisilla rakenteilla suoritettu polttokoe tehtiin VVT:n palotekniikan laboratoriossa 29. 2. 1996. Projektin tuloksena saatiin seuraavat 60 minuutin palonkestovaatimukset täyttävät rakenteet: Puukuitueristeinen välipohja, REI 60 Puukuitueristeinen yläpohja, REI 60 Puukuitueristeinen osastoiva väliseinä, REI 60 Puukuitueristeinen ulkoseinä, R 60 Ekovilla täyttää EW 13823:2002 standardin SBI-kokeen: D-s2, d0 vaatimukset.
	[ Tuotetietoa ] [ Tyyppihyväksynnät ja laadunvalvonta >>]