[ Takaisin ]
MARKKINAOIKEUS   PÄÄTÖS Nro 73/2003
  2.4. 2003 Dnro 25/2000
HAKIJA Suomen Lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Vastaaja Ekovilla Oy
Asia Sopimaton eristeen markkinointi

Markkinaoikeuden päätökseen voit tutustua myös pdf-muodossa [0,13 Mb, pdf], tai tulostaa tämän sivun kirjoittimellesi.
Oheisessa markkinaoikeuden päätöksessä mainitun Suomen Lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n muodostavat Paroc Oy Ab ja Isover Oy.

SUOMEN LÄMMÖNERISTEVALMISTAJIEN YHDISTYS FINNISOL RY:N VAATIMUKSET
Hakija on vaatinut, että Ekovilla Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 6 § nojalla sakon uhalla kielletään
 
1.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeriste varastoisi sisäilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä takaisin sisäilmaan, tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
2.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristeellä eristetyssä rakennuksessa sisäilman suhteellinen kosteus pysyy tasaisempana ympäri vuoden tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
3.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristeellä eristetyssä hengittävässä rakenteessa tai höyrysuluttomassa rakenteessa hiilidioksiidin, kosteuden tai muiden kaasujen liikkuminen rakenteen läpi vaikuttaa parantavasti sisäilman laatuun tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
4.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeriste, hengittävä rakenne tai höyrysuluton rakenne auttaa pitämään loitolla erilaiset bakteerit, virukset, sienet ja pölypunkit tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
5.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeriste, hengittävä rakenne tai höyrysuluton rakenne vähentää hengitysinfektioita ja allergioita tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
6.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristeen, hengittävän rakenteen tai höyrysuluttoman rakenteen käyttö turvaa sen, ettei sisäilman hiilidioksiidipitoisuus pääse nousemaan vaarallisen korkeaksi tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
7.   käyttämästä väitettä, "hengittävä seinämä on elämän välttämättömyys" ja siihen liittyvää vertausta kananpojan kuolemisesta, jos kananmuna suljetaan muovipussiin tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
8.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristeen käyttö säästää luontoa, vaikuttaa luonnon hyvinvointiin, on ekologisesti kestävä ratkaisu tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
9.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristeen valmistus ei aiheuta päästöjä tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
10.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan mineraalivillan valmistus kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin selluloosaeristeen valmistus tai muuta toteennäyttämätöntä väitettä selluloosaeristyksen valmistuksen vaatimasta energiamäärästä suhteessa muiden eristeiden valmistuksen vaatimaan energiamäärään,
11.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristettä voidaan käyttää uusiopaperin valmistuksessa tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
12.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeristettä voidaan käyttää kompostoinnissa tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
13.   käyttämästä väitettä, jonka mukaan selluloosaeriste ei kosteana menetä eristyskykyään tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
14.   käyttämästä toteennäyttämätöntä väitettä siitä, että Ekovillan suosio kasvaa eniten tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,
 
Hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan sakon uhalla oikaisemaan markkinoinnissaan antamansa virheelliset tiedot asettamalla markkinaoikeuden päätöksen tuomiolauseosan omille kotisivuilleen kahden viikon kuluessa markkinaoikeuden päätöksestä ja pitämään sitä siellä vähintään neljän kuukauden ajan.

Hakija on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää Ekovilla Oy:n maksettavaksi 200.000 markan uhkasakon, koska Ekovilla Oy on rikkonut markkinatuomioistuimen 7.8. 1990 antamaa päätöstä (1990:24) . Ekovilla Oy on puhallettavien selluloosaeristeiden markkinoinnissa "höyryn suluttomuuden" yhteydessä viitannut toteennäyttämättömästi rakenteen hengittävyyteen ja terveellisyyteen.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 48.686,67 eurolla laillisine korkoineen. Hakija on kiistänyt vastaajan vaatimat asianosaiskulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTEET
Asian käsittely on siirtynyt 1.3. 2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Hakija, Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry on vaatimustensa perusteeksi viitannut Ekovilla Oy:n esitteessä ja RT-tarvikekortissa olleisiin ilmaisuihin sekä eräisiin Ekovilla Oy:n kotisivuilla olleisiin lausumiin. RT-kortit on tarkoitettu ensisijaisesti alan ammattihenkilöiden käyttöön.

VAATIMUSKOHDAT 1-7
Hakijan esitteessä on sanottu mm. seuraavaa: "Huoneilman laadusta ja rakenteiden kestävyydestä puhutaan nyt paljon. Jopa uusissa rakennuksissa ilmenevät homeongelmat ovat paljastaneet ikävällä tavalla joidenkin rakenneratkaisujen haavoittuvuuuden. Ei siis ihme, että nykyään yhä useampi rakentaja valitsee kotiinsa Ekovilla-eristeen. Kosteutta sitovana ja luovuttavana eristeenä Ekovilla suojelee muita rakenteita liialta kosteudelta. Onneksi on eriste, johon voidaan todella luottaa - Ekovilla." Samoin on esitteessä sanottu mm. seuraavaa: "Ekovillalla eristetty talo mahdollistaa hengittävät rakenteet ja luonnollisemman asumismukavuuden. Hengittävässä rakenteessa mm. hiilidioksiidi ja kosteus liikkuvat rakenteen läpi diffusoitumalla. Myös sisäilman suhteellinen kosteus pysyy tasaisempana ympäri vuoden. Tutkimusten mukaan optimaalinen ilmankosteus pitää erilaiset bakteerit, virukset, sienet ja pölypunkit loitolla ja vähentää hengitystieinfektioita ja allergioita." Esitteessä on myös sanottu mm. seuraavaa: "Ekovillarakenteessa ilmansulkuna on puupohjainen rakennuspaperi, joka muodostaa sama-aineisen kokonaisuuden eristeen ja puurungon väliin. Rakenne on ilmatiivis, mutta samalla hengittävä."

Ekovilla Oy:n RT-tarvikekortissa on sanottu mm. seuraavaa: "Hengittävällä rakenteella tarkoitetaan rakennetta, jonka läpi kaasujen, kuten vesihöyryn ja hiilidioksiidin diffuusio on mahdollista. Hengittävä rakenne on kuitenkin ilmatiivis. Hengittävä rakenne alentaa sisäilman hiilidioksiidipitoisuutta. Tämä vaikutus korostuu pitoisuuden noustessa. Hengittävä rakenne ei kuitenkaan korvaa normaalia, perinteistä ilmanvaihtoa, mutta se tehostaa sitä."

Ekovilla Oy:n kotisivuilla on esitetty mm. seuraavaa: "Pientaloissa hygroskooppinen Ekovillaeriste toimii myös kosteuden tasapainottajana. Vesihöyryn osapaine-eron kuljettamana huoneilman kosteutta siirtyy diffuusion vaikutuksesta ulospäin. Kosteus varastoituu Ekovillaan ja siirtyy mukautumaan sisäilman kosteuden kanssa." Samoin kotisivuilla on esitetty: "Liikeidea: Luonnollisen ja terveellisen asumisen turvaava keräyspaperipohjainen eristäminen." Ekovilla Oy:n kotisivuilla on myös otsikon "Hengittävä talo" alla kerrottu kananmunan rakenteesta ja todettu kananmunankuoren olevan hengittävä rakenne. Selostuksen lopussa on mainittu: "Hengittävä seinämä on elämän välttämättömyys." Otsikon "Hengittävä rakenne" alla on mainittu mm. seuraavaa: "Hengittävällä rakenteella turvataan, ettei hiilidioksiidipitoisuus pääse nousemaan vaarallisen korkeaksi. Hiilidioksiidia hyvin läpäisevien seinärakenteiden materiaalit on kuitenkin valittava hyvin huolellisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan selluloosaeriste on hygroskooppinen rakennusmateriaali, eli se kykenee sitomaan kosteutta rakenteeseensa. Ilman kuivuessa hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta. Ilman kosteus sekä ulkona että sisällä vaihtelee jatkuvasti, ja samalla kosteusolosuhteet myös rakenteissa muuttuvat.

Hengittäväksi rakenteeksi voidaan kutsua rakennetta, johon voi siirtyä ympäristöstä diffuusiolla vesihöyryä ja muita kaasuja. Vesihöyry voi diffusoitua hygroskooppiseen rakenteeseen tai vapautua siitä. Hengittävä rakenne voidaan toteuttaa käyttämällä rakentamisessa hygroskooppisia rakennusmateriaaleja. Hengittävällä rakenteella tarkoitetaan usein sitä, että lämpöeristeen lämpimällä puolella ei käytetä tiivistä höyrynsulkumuovia, joka estää kokonaan kosteuden siirtymisen sisäilmasta rakenteisiin. Rakenteet ovat kuitenkin rakennusmääräysten mukaan kaikissa tapauksissa toteutettava niin, että niihin asennetaan ilman- ja höyrynsuluksi riittävän tiivis kerros, joka estää ilmavirtausten kulkeutumisen seinärakenteiden läpi. Rakenteet on viranomaisten hyväksymien rakentamismääräysten mukaan tehtävä sellaisiksi, että sisäpuolen tiiveys on viisinkertainen ulkopuoliseen tuulensuojaan.

Lämmöneriste asennetaan rakenteen sisään, eikä se ole suoranaisessa kosketuksessa huoneilman kanssa. Vaikka hygroskooppinen lämmöneriste pystyy sitomaan kosteutta itseensä, pelkästään eristeellä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta sisäilman kosteusolosuhteisiin. Kosteuden sitoutuminen materiaaliin ja sen siirtyminen takaisin huoneilmaan on riippuvainen siitä, millaiseksi rakenne kokonaisuutena on tehty.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan lämmöneristyksen hygroskooppisuudella voidaan vaikuttaa tasaavasti huoneilman kosteuden lyhytaikaiseen, yleensä vuorokausirytmillä tapahtuvaan vaihteluun. Edellytyksenä on, ettei sisäverhouksen tiiveys estä vesihöyryn pääsyä eristeeseen ja että vaipparakenne täyttää kosteusturvallisuuden määräykset. Lämmöneristyksen merkitys huoneilman kosteuden vaihtelun vaimentajana on esitetyn selvityksen mukaan todettu paitsi laboratoriomittauksin myös eräissä koetaloissa suoritetuissa mittauksissa.

Esitetyn selvityksen vastaajan markkinoimalla eristeellä on mahdollista toteuttaa edellä selostettu hengittävä rakenne. Ekovilla Oy:n edellä mainitussa markkinoissa käytetyt ilmaisut, joiden mukaan Ekovillalla eristetty talo mahdollistaa hengittävät rakenteet, joissa mm. hiilidioksiidi ja kosteus liikkuvat rakenteen läpi diffusoitumalla, ovat esitetyn selvityksen mukaan pitäneet paikkansa. Hengittävän rakenteen on esityksen mukaan myös osoitettu vaikuttavan huoneilman kosteusolosuhteisiin niitä tasaavasti. Vastaajan markkinoinnissa käytetyt ilmaisut eivät siten ole olleet paikkaansapitämättömiä.

Vastaaja on eristeensä hygroskooppisia ominaisuuksia esitellessään tältä osin puhunut rakenteista, joissa kyseistä eristettä voidaan käyttää. Vastaajan käyttämiä, kyseisenkaltaisia rakenteita koskevia ilmaisuja ei voida pitää paikkaansapitämättöminä. Vastaajan ei ole näytetty käyttäneen mainittuja ilmaisuja siinä muodossa kuin hakemuksen vaatimuskohdissa 1, 2 ja 3 on esitetty.

Vastaaja on esitteessään huoneilman laadusta ja rakenteiden kestävyydestä puhuessaan maininnut homeongelmat ja maininnut niiden syyksi joidenkin rakenneratkaisujen haavoittuvuuden. Tässä yhteydessä vastaaja on myös maininnut, että kosteutta sitovana ja luovuttava eristeenä Ekovilla suojelee muita rakenteita liialliselta kosteutumiselta. Esitteessä Ekovillan on mainittu olevan eriste, johon voi todella luottaa.

Rakennusten homeongelmien on useimmiten osoitettu aiheutuneen rakennusvirheistä ja rakennusten virheellisestä käyttämisestä myöhemmin. Jos rakentamisessa on noudatettu rakennusmääräyksiä, rakenteisiin ei pitäisi normaaliolosuhteissa syntyä homevaurioita. Homevaurioita saattaa esim. virheellisen rakentamistavan vuoksi aiheutua riippumatta siitä, millainen lämpöeriste rakennukseen on asennettu. Hygroskooppinen rakenne, jossa on esim. selluvillaeriste, kykenee esitetyn selvityksen mukaan kuitenkin hidastamaan suhteellisen kosteuden nousua rakenteissa. Esitetyn selvityksen mukaan se voi jossain määrin hidastaa myös kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja samalla hidastaa mahdollisten vaurioiden kehittymistä. Esitetyn selvityksen mukaan selluvillaeristeen kosteudensietokyky on useita muita lämmöneristemateriaaleja huomattavasti suurempi ja sen homehtumisriski useita muita eristeitä pienempi. Lämmöneriste on vain yksi osa rakennetta ja käytettävästä lämmöneristeestä riippumatta rakenne on toteutettava rakennusmääräyksiä noudattaen. Vastaaja ei ole homeongelmiin viitatessaan kuitenkaan puhunut pelkästään markkinoimansa eristeen ominaisuuksista, vaan rakenneratkaisuista. Vaikka vastaajan markkinoimalla eristeellä yksistään ei voida vaikuttaa sisäilman laatuun eikä siihen, että rakenteet pysyvät kestävinä, mainitut ilmaisut eivät ole antaneet virheellistä kuvaa vastaajan eristeestä.

Vastaajan markkinoima eriste mahdollistaa esitetyn selvityksen mukaan sen, että rakenteessa ei ole tarpeen käyttää tiivistä muovikalvoa höyrynsulkuna. Vastaajan käyttämiä ilmaisuja, joissa puhutaan vastaajan eristeen yhteydessä hengittävästä rakenteesta ja kosteuden liikkumisesta rakenteissa, ei voida pitää paikkaansapitämättöminä. Käyttäessään ilmaisua "Rakenne on ilmatiivis, mutta samalla hengittävä" vastaaja on maininnut, että Ekovillarakenteessa ilmansulkuna on puupohjainen rakennuspaperi, joka muodostaa sama-aineisen kokonaisuuden eristeen ja puurungon kanssa. Hengittävää rakennetta ja kosteuden liikkumista rakenteissa koskevista ilmaisuista ei siten voi syntyä virheellistä kuvaa vastaajan eristeestä.

Kun hygroskooppisilla rakennusmateriaaleilla on sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelua tasaava vaikutus, hygroskooppisten rakenteiden käytöllä voidaan sanoa olevan sisäilman laatua parantavia vaikutuksia, koska diffuusio rakenteisiin ja niiden läpi pienentää kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuuksia huoneilmassa. Kun huonetilojen kosteusolot muuttuvat toivottuun suuntaan, se ehkäisee myös kosteassa ympäristössä syntyvien sisäilmahaittojen syntyä. Diffuusio rakenteisiin alentaa huoneilman hiilidioksiidipitoisuutta silloin, kun tilassa on ollut hiilidioksiidikuormitusta. Ilmanvaihdon ollessa puutteellinen hygroskooppisten rakenteiden vaikutus korostuu ja rakenteiden merkitys saattaa joissakin tilanteissa olla jopa ilmanvaihtoa suurempi.

Vastaaja on käyttänyt ilmaisua "Hengittävällä rakenteella turvataan, ettei sisäilman hiilidoksiidipitoisuus pääse nousemaan vaarallisen korkeaksi" mainitsemalla samassa yhteydessä, että hiilidioksiidia hyvin läpäisevien seinämateriaalien materiaalit kuitenkin on valittava hyvin huolellisesti. Hiilidioksiidi ei asumisoloissa aiheuta vaaraa ihmisille eikä eläimille. Sisäilmaluokituksissa on kuitenkin määritelty raja-arvoja myös haitallisina pidettäville hiilidioksiidipitoisuuksille. Hiilidioksiiidin on osoitettu sitoutuvan hygroskooppisiin rakenteisiin ja siten vähentävän sisäilman epäpuhtautta. Vastaajan käyttämässä ilmaisussa ei ole verrattu vastaajan eristettä muihin eristeisiin. Mainitusta ilmaisusta ei synny kuvaa, että hiilidioksiidi voisi asumisolosuhteissa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai eläimille. Ilmaisu, jonka mukaan hengittävä rakenne alentaa sisäilman hiilidioksiidipitoisuutta, on esitetyn selvityksen mukaan pitänyt paikkansa. Vastaaja on mainitun ilmaisun yhteydessä myös maininnut, että hengittävä rakenne ei korvaa normaalia ilmanvaihtoa. Mainituista ilmaisuista ei voi syntyä virheellistä kuvaa vastaajan markkinoimasta eristeestä. Vastaajan TR-tarvikekortissa olevat edellä mainitut ilmaisut eivät myöskään ole antaneet virheellistä kuvaa vastaajan eristeestä.

Vastaajan käyttämä ilmaisu "Hengittävä rakenne on elämän välttämättömyys" on liittynyt vastaajan kotisivuilla olleeseen kuvaukseen kananmunan rakenteesta. Mainittu kuvaus ei liity rakennusten eristämiseen ja mainittu ilmaisu ymmärretään asianomaiseen yhteyteen kuuluvaksi. Ilmaisua ei voi ymmärtää siten, että vastaajan kuvauksessa haluttaisiin suoraan rinnastaa kananmunan kuoren kaltainen rakennelma rakennuksissa käytettäviin hengittäviin rakenteisiin. Vastaajan käyttämästä ilmaisusta ei synny sellaista kuvaa, että talo, jossa on käytetty muovia höyrynsulkuna, olisi terveydelle vaarallinen.

Vastaaja on hengittävästä rakenteesta kertoessaan käyttänyt myös seuraavaa ilmaisua: "Tutkimusten mukaan optimaalinen ilmankosteus pitää erilaiset bakteerit, virukset, sienet ja pölypunkit loitolla ja vähentää hengitystieinfektioita ja allergioita." Mainittua ilmaisua on samassa yhteydessä selitetty mm. sillä, että hengittävässä rakenteessa hiilidioksiidi ja kosteus liikkuvat rakenteen läpi diffusoitumalla ja että sisäilman kosteus pysyy tasaisempana.

Markkinointi-ilmaisuja koskevissa oikeudellisissa ratkaisuissa on katsottu, että markkinoinnissa esitettävien, terveydellisyyteen viittaavien väitteiden käyttämisessä on noudatettava varovaisuutta. Tämä on todettu esim. markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1995:21.

Vastaajan esitteessä on edellä mainitun ilmaisun yhteydessä puhuttu nimenomaan hengittävistä rakenteista. Vastaajan käyttämä mainittu ilmaisu on saadun selvityksen mukaan pitänyt paikkansa. Hygroskooppinen lämmöneriste on vain yksi hengittävän rakenteen osa, eikä yksistään lämmöneristettä käyttämällä voida vaikuttaa sisäilman terveellisyyteen. Vastaajan esitteessä on kerrottu hengittävästä rakenteesta ja siitä, että tällaisen rakenteen toteuttaminen on mahdollista vastaajan eristettä käyttämällä. Mainitusta ilmaisusta ei sanotunlaisessa yhteydessä ole syntynyt sellaista kuvaa, että pelkästään vastaajan markkinoimalla lämmöneristeellä voitaisiin vaikuttaa sisäilman terveyteen ja vähentää mainittuja terveyshaittoja. Mainittu ilmaisu ei ole antanut virheellistä kuvaa vastaajan markkinoimasta eristemateriaalista.

Vastaaja ei ole siten hakemuksen vaatimuskohtien 1-7 osalta menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijayhdistyksen jäsenten kannalta sopimattomasti.

 
VAATIMUSKOHDAT 8-10
Vastaajan esitteessä on ollut otsikko "Säästää luontoa" ja sen alla seuraava teksti: "Nykyään myös ympäristöasiat ovat nousseet yhä useammin tuotteiden valintaperusteiksi. Ekovilla tehdään luontoa säästävästi kierrätyspaperista. Valmistus ei synnytä päästöjä ilmaan eikä vesistöön ja käyttämämme energiakin on Vihreää Voimaa = vanhaa vesivoimaa. Valitsemalla Ekovillan olet vaikuttamassa myös luonnon hyvinvointiin." Esitteessä mainitaan myös seuraavaa: "Ekovillalla eristäjä voi olla hyvillä mielin siitäkin, että puukuitueristeen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin minkään muun eristeen valmistus." ja "Mineraalivillan valmistusprosessi kuluttaa kymmenkertaisen määrän energiaa." Eräässä toisessa esitteessä vastaaja on käyttänyt ilmaisua "Ja parasta tässä on se, että Ekovillaeristämisessä on muitakin etuja: --- ekologisesti kestävät ratkaisut valmistuksesta kuljetukseen."

Markkinointituomioistuimen ratkaisuista käy ilmi, että markkinoinnissa esitettävät ympäristöväittämät saattavat vaikuttaa voimakkaasti ostopäätöksiin (esim. ratkaisu 2001:20). Markkinointituomioistuimen ratkaisuissa on myös katsottu, että markkinoinnissa tulisi välttää ympäristövaikutuksia koskevien yleisten ja yksilöimättömien ilmaisujen käyttämistä (esim. ratkaisut 1992:4 ja 1995:5).

Vastaajan markkinoima Ekovilla -eristemateriaali valmistetaan kierrätyspaperista. Sen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin useiden muiden eristemateriaalien valmistus. Vastaajan tuotteen valmistuksen voidaan katsoa aiheuttavan suhteellisen vähän ympäristökuormitusta. Vastaajan markkinoiman eristemateriaalin valmistusprosessissa ei esitetyn selvityksen mukaan synny päästöjä vesistöön eikä ilmaan. Vastaajan käyttämää ilmaisua "valmistus ei synnytä päästöjä vesistöön eikä ilmaan" ei voida pitää paikkaansapitämättömänä. Ilmaisua ei esillä olevassa asiayhteydessä voida ymmärtää siten, että myöskään tuotteen raaka-aineen tai apuaineen valmistus tai kuljetus taikka muut aikaisemmat vaiheet eivät synnytä päästöjä. Ilmaisuja, joiden mukaan ostaja on vastaajan eristeen valitsemalla vaikuttamassa myös luonnon hyvinvointiin ja jonka mukaan vastaajan eriste on ekologisesti kestävä ratkaisu, on esillä olevassa markkinoinnissa esitettyinä pidettävä sallittuun kauppiaalliseen kehumiseen kuuluvana oman tuotteen kehumisen.

Ilmaisu "säästää luontoa" on yleinen ja yksilöimätön. Se on ollut otsikkona vastaajan esitteessä. Vaikka vastaajan tuotteen ympäristölle aiheuttamat haitat ovat esitetyn selvityksen mukaan pienempiä kuin useiden kilpailevien tuotteiden, siitä kuten muistakin teollisesti valmistetuista tuotteista aiheutuu kuitenkin ympäristökuormitusta. Vastaajan käyttämä sanottu ilmaisu on ollut liian yleinen ja yksilöimätön.

Esitetyn selvityksen mukaan vastaajan markkinoiman eristemateriaalin valmistus kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin useiden muiden eristemateriaalien valmistus. Vastaaja ei ole kuitenkaan esittänyt näyttöä siitä, että vastaajan markkinoiman eristemateriaalin valmistus kuluttaisi vähemmän energiaa kuin minkään muun eristeen valmistus. Vastaaja ei ole myöskään näyttänyt, että mineraalivillan valmistusprosessi kuluttaisi kymmenkertaisen määrän energiaa vastaajan tuotteen valmistukseen verrattuna. Vastaajan käyttämät mainitut ilmaisut ovat siten olleet toteennäyttämättömiä.

Vastaaja on käyttämällä markkinoinnissaan yleistä ja yksilöimätöntä ilmaisua "säästää luontoa" sekä toteennäyttämättömästi ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan eristemateriaalin valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin minkään muun eristeen valmistus ja että mineraalivillan valmistus kuluttaa kymmenkertaisen määrän energiaa vastaajan tuotteen valmistukseen verrattuna, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Muilta osin vastaaja ei ole käyttänyt vaatimuskohdissa 8-10 kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijayhdistyksen jäsenten kannalta sopimattomasti.

 
VAATIMUSKOHDAT 11-12
Vastaajan RT-tarvikekortissa, jossa myös on RT-ympäristöseloste - logo, jossa sanotaan kohdassa "tuotteen kierrätys" mm. seuraavaa: "Voidaan käyttää uudelleen lämmöneristeenä, kompostoinnissa tai uusiopaperin valmistuksessa."

Vastaajan lämmöneristemateriaalin lahonestoaineena käytetään boorihappoa ja boraatteja, jotka ovat veteen liukenevia booriyhdisteitä. Booriyhdisteitä käytetään mm. lannoitteissa, pesuaineissa ja tekstiileissä palonestoaineena, ja booria esiintyy pieninä annoksina mm. useissa kasveissa. Boori on suurempina pitoisuuksina haitallista ympäristölle mm. sen vuoksi, että booriyhdisteet maaperään joutuessaan liukenevat vesistöihin.

Eristemateriaalin joutuminen kompostiin on esitetyn selvityksen mukaan suhteellisen vähäistä. Boraatteja joutuu maanviljelyksessä käytettävien lannoitteiden osana maahan joka vuosi huomattavia määriä. Tähän verrattuna kompostiin mahdollisesti joutuvissa lämmöneristeissä olevien booriyhdisteiden määrät ovat kaikissa olosuhteissa selkeästi pienempiä. Esitetyn selvityksen mukaan ei ole oletettavaa, että booriyhdisteiden pitoisuus kompostissa sinne mahdollisesti joutuvan selluvillan vuoksi voisi nousta niin korkeaksi, että siitä olisi haittaa esim. mikrobien toiminnalle.

Esitetyn selvityksen mukaan uusiopaperin valmistuksessa käytettävän raaka-aineen puhdistuksessa käytetään veteen sekoitettavaa voimakasta liuosta, johon myös suurin osa selluvillaeristeen sisältämästä boorista liukenee. Jäljelle jäävä boorin määrä ei esitetyn selvityksen mukaan haittaa uusiopaperin valmistusta, varsinkin kun selluvillaeristettä käytetään kyseiseen tarkoitukseen vain pienenä raaka-ainelisänä.

Vastaajan ei ole näytetty käyttäneen edellä mainittuja ilmaisuja muussa markkinointiaineistossa kuin mainitussa RT-tarvikekortissaan. RT-tarvikekortit on tarkoitettu ensisijaisesti alan ammattihenkilöille. Ottaen myös huomioon markkinoinnin pääasiallinen kohderyhmä vastaajan edeltä mainitussa TR-tarvikekortissa käytetyt ilmaisut, joiden mukaan selluloosaeristettä voidaan käyttää uusiopaperin valmistukseen ja kompostoinnissa, eivät ole antaneet virheellistä kuvaa vastaajan markkinoimasta eristemateriaalista.

Vastaaja ei ole vaatimuskohdissa 11-12 kiellettäviksi vaadittujen ilmaisujen osalta menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti ei hakijayhdistyksen jäsenten kannalta sopimattomasti.

 
VAATIMUSKOHTA 13
Vastaajan esitteessä on mainittu, että Ekovilla hengittää ylimääräisen kosteuden pois eikä kosteanakaan menetä erityisominaisuuksiaan. Mainitun ilmaisun yhteydessä on mainittu VTT:n erään tutkimuksen numero. Vastaajan RT-rakennekortissa on sanottu mm. seuraavaa: "Ekovillan kyky varastoida ja luovuttaa kosteutta on likimain sama kuin puutavaralla. Ekovilla pystyy sitomaan ja myös luovuttamaan nestettä moninkertaisesti painoonsa verrattuna menettämättä lämmöneristyskykyään. Ekovillan kosteudensitomiskyky liittyy Ekovillan raaka-aineeseen, puuhun."

Eristeiden lämmöneristyskyky heikkenee eristeen kostuessa. Selluvillaeristeen kosteudensietokyky on parempi kuin useiden muiden lämmöneristeiden. Selluvillaeristeen hyväksytyksi maksimikosteudeksi on tyyppihyväksynnässä vahvistettu 12 prosenttia, kun esim. mineraalivillan vastaavaksi maksimikosteudeksi on vahvistettu 0,5 prosenttia. Selluvilla voi siten sisältää selvästi enemmän vesihöyryn muodossa olevaa kosteutta kuin esim. mineraalivilla menettämättä lämmöneristyskykyään.

Vastaajan esitteessä on ilmaisu, jonka mukaan vastaajan eriste ei kosteanakaan menetä erityisominaisuuksiaan, on ollut yleinen ja yksilöimätön. Esitteestä ei käy ilmi, mitä siinä mainittu VTT:n tutkimus on koskenut. Vaikka vastaajan markkinoiman sellueristeen kosteudensietokyky on parempi kuin useiden muiden eristeiden, myös selluvillaeristeen kosteuspitoisuuden noustessa yli tyyppihyväksynnässä vahvistetun arvon. Vastaajan käyttämä ilmaisu on saattanut antaa liioitellun kuvan selluvillaeristeen lämmöneristyskyvystä tässä suhteessa. Vastaaja on käyttämällä ilmaisua, jonka mukaan vastaajan markkinoima eriste ei kosteanakaan menetä eristysominaisuuksiaan, yksilöimättä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaajan RT-tarvikekortissa, jossa on "RT-ympäristöseloste" -logo, on selostettu, mihin selluvillaeristeen kosteudensietokyky perustuu. Asiassa kuullun todistajan kertoman mukaan väite, jonka mukaan selluvillaeriste pystyy sitomaan ja myös luovuttamaan nestettä moninkertaisesti painoonsa verrattuna menettämättä lämmöneristyskykyään, ei ole paikkaansapitämätön. RT-tarvikekortti on tarkoitettu ensisijaisesti alan ammattihenkilöille, joiden voidaan katsoa kykenevän arvioimaan mainituissa korteissa olevia tietoja ammattinsa perusteella. Markkinoinnin pääasiallinen kohderyhmä huomioon ottaen vastaajan mainitussa kortissa olevien tietojen ei voida katsoa antavan virheellistä kuvaa vastaajan eristeestä. Vastaaja ei ole siten tältä osin menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijayhdistyksen jäsenten kannalta sopimattomasti.

  
VAATIMUSKOHTA 14
Vastaajan esitteessä on erään kuvan yhteydessä ollut ilmaisu "Ekovillan suosio kasvaa eniten! RTS-tutkimus 97-98" ja ilmaisu "Ekovillan suosio kasvaa voimakkaasti. Yläpohjissa on kasvua 50% ja seinäeristeissä jopa 100%!"

Sellueristeen markkinaosuus on kasvanut 1990-luvulla, ja tämä käy ilmi vastaajan mainitsemasta RTS-tutkimuksesta. Markkinaosuuden kasvu on vaihdellut tutkimuksen kohteena olleina vuosina. Tutkimustuloksissa on puukuitueristeet mainittu yhtenä kokonaisuutena, selluvillaeristeinä, eikä tuloksissa ollut erikseen mainittu vastaajan markkinoiman Ekovilla-eristeen markkinaosuuden muutoksia.

Vastaaja on esitteessään tuotteensa markkinaosuuksista mainitessaan ilmoittanut 50 ja 100 osuuksista. Vastaajan käyttämistä ilmaisuista on saattanut syntyä liioiteltu kuva vastaajan tuotteen markkinaosuuksien kasvusta eristemarkkinoilla. Vastaaja on käyttämällä ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan eristeen kasvu on yläpohjissa 50 prosenttia ja seinäeristeissä jopa 100 prosenttia, yksilöimättä tarkemmin, mitä ilmaisuilla tarkoitetaan, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

 
VAATIMUS OIKAISUTOIMENPITEISTÄ
Markkinaoikeus katsoo, että vastaajaa ei ole tarpeen velvoittaa suorittamaan hakijan vaatimia oikaisutoimenpiteitä.

 
VAATIMUS UHKASAKON TUOMITSEMISESTA MAKSETTAVAKSI
Markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1990:24 kieltänyt 200.000 markan sakon uhalla Ekovilla Oy:tä käyttämästä ilmaisua "höyrysuluton" yksilöimättä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan, ja "höyrysuluttomuuden" yhteydessä viittaamasta toteennäyttämättömään rakenteen hengittävyyteen ja terveellisyyteen.

Vastaajayhtiö on edellä mainitussa esitteessään otsikon "Toimii ilman muoveja" alla selostanut "Ekovillarakennetta" mainitsemalla mm., että ilmansulkuna on puupohjainen rakennuspaperi, ja mainitsemalla, että rakenne on ilmatiivis, mutta samalla hengittävä. Esitteessä on myös mainittu mm., että Ekovillalla eristetty talo mahdollistaa hengittävät rakenteet ja luonnollisemman asumismukavuuden.

Vastaaja on esitteessään kertonut hengittävästä rakenteesta, joka voidaan toteuttaa ilman, että tiivistä höyrysulkua tarvitsee käyttää. Vastaajan esitteestä on käynyt ilmi, mitä vastaaja on hengittävällä rakenteella tarkoittanut. Vastaaja ei ole siten esitteessään käyttänyt ilmaisua hengittävä rakenne yksilöimättä, mitä sitä sillä on tarkoitettu. Vuoden 1990 jälkeen, jolloin edellä mainittu markkinatuomioistuimen ratkaisu on annettu, on tehty hengittäväksi rakenteeksi kutsuttua rakennetta koskevia tutkimuksia, joista eräisiin on asiassa esitetyssä selvityksessä viitattu.

Vastaajan ei ole näytetty esillä olevassa markkinoinnissaan käyttäneen ilmaisua "höyrysuluton". Vastaajan ei ole näytetty markkinoinnissaan käyttäneen ilmaisua "höyrysulku" yksilöimättä, mitä sillä tarkoitetaan, eikä "höyrysuluttomuuden" yhteydessä viitanneen toteennäyttämättömästi rakenteen hengittävyyteen ja terveellisyyteen.

Vastaajan ei ole näytetty rikkoneen markkinatuomioistuimen päätöksessä 1990:24 määrättyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa. Vastaajalle asetettua uhkasakkoa ei näin ollen voida tuomita maksettavaksi.

 
OIKEUDENKÄYNTIKULUT
Hakija on esittänyt asiassa useita vaatimuksia, joista suurin osa on hylätty. Vastaajalle on aiheutunut kuluja asiantuntijaselvitysten hankkimisesta erityiseksi kiellettäväksi vaadittujen väitteiden osalta, joita koskevat vaatimukset on hylätty. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäyntikaaren 21 luvun 3§:n nojalla hakija on velvoitettava korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista asiassa.

 
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus kieltää Ekovilla Oy:tä SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla 50.000 euron sakon uhalla eristeen markkinoinnissa
 
1.   käyttämästä yleistä ja yksilöimätöntä ilmaisua "säästää luontoa",
2.   käyttämästä toteennäyttämättömästi ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan eristeen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin minkään muun eristeen valmistus ja mineraalivillan valmistus kuluttaa kymmenkertaisen määrän energiaa vastaajan tuotteen valmistukseen verrattuna,
3.   käyttämästä ilmaisua, jonka mukaan vastaajan eriste ei kosteanakaan menetä eristysominaisuuksiaan, yksilöimättä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan, ja
4.   käyttämästä toteennäyttämättömästi ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan eristeen markkinaosuuden kasvu on yläpohjissa 50 prosenttia, ja seinäeristeissä jo 100 prosenttia, yksilöimättä tarkemmin, mitä ilmaisuilla tarkoitetaan.
 
Kieltoja on nuodatettava heti.

Suomen Lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry velvoitetaan korvaamaan Ekovillan oikeudenkäyntikuluja 15.000 eurolla.
Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4§:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä.

Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.
 

 
JAKELU
Suomen Lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry; 170 euroa
Ekovilla Oy; maksutta
[ Takaisin ]